Murrosiän haasteet
Murrosikä voi tuoda tullessaan haasteellisiakin tilanteita nuoren ja vanhempien välille. Jotkut asiat saattavat vaikuttaa myös nuoren koulunkäyntiin, ja niissä voi olla yhteyksissä mm. oppilashuollon työntekijöihin.
Äänekosken oppilashuollon kuraattorit,Taina Laitinen, Heli Ingman-Piispanen, Mira Ojalehto
Murrosikäisen nuoren arjessa saattaa olla myös riitatilanteita vanhempien kanssa. Vanhempien on tärkeä tiedostaa, että riitely, nuoren rajojen kokeileminen ja irtiotto vanhemmista kuuluu murrosikään, eikä se automaattisesti tarkoita, että nuoren elämässä on jotain “vialla”. On tärkeää, että näissä tilanteissa vanhemmat eivät provosoidu murrosikäisen käytöksestä vaan pysyvät itse aikuisina eikä omalta osaltaan lähde lietsomaan riitelyä entisestään.
Nuoren ja vanhemman välinen riitely kuormittaa ja ärsyttää koko perhettä. Jos arki täyttyy riidoista, on tärkeää, että vanhempi puhaltaa pelin poikki ja pysähtyy asian äärelle. Vanhemman on hyvä pohtia, mitkä asiat riitelyyn vaikuttavat. Onko vanhemman omassa elämässä asioita, kuten esimerkiksi väsymys tai stressi, jotka vaikuttavat hänen ja nuoren ja vanhemman yhteyteen. Vanhemman on hyvä keskustella riidoista nuoren kanssa ja herätellä nuorta ajattelemaan, mistä asioista ja minkä takia riitoja syntyy. Vaikka riidat murrosikäisten kanssa ovat yleisiä ja ne kuuluvat osaltaan tähän tärkeään elämänvaiheeseen, on vanhemman tehtävä pysähtyä näiden asioiden äärelle, jotta kaikilla olisi kotona mahdollisimman hyvä olla.
Koska jokainen nuori reagoi asioihin eri tavalla, on vaikeaa sanoa jotakin tiettyjä piirteitä, joiden perusteella voisi olettaa, että nuorella ei ole kaikki hyvin. Kun vanhempi on kiinnostunut nuoren asioista, hänen on helpompi huomata, jos nuoren elämässä on tapahtunut jokin muutos aikaisempaan, joka aiheuttaa huolta. Muutokset voivat olla esimerkiksi nuoren koulupoissaolot tai vetäytyminen kavereiden seurasta, tai että hän vetäytyy harrastuksistaan. On tärkeää, että vanhemmat luottavat omaan intuitioonsa, ja jos vanhemmalle nousee ajatus siitä, että onkohan nuorella kaikki hyvin, voi se olla jo merkki siitä, että nuoren asiat eivät ole hyvin.
Jotta vanhemman ja nuoren välillä säilyisi yhteys ja tätä kautta vanhempi voisi olla “tarkkailupaikalla” nuoren elämässä, on vanhemman tärkeää tehdä töitä yhteyden säilyttämisen eteen ja järjestää nuoren kanssa yhteistä aikaa ja tekemistä. Tämä voi olla joskus haastavaa, jos nuorta innostavaa tekemistä yhdessä vanhemman kanssa ei ole helppoa löytää. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhemman kiinnostus nuoren elämään säilyy.
Nuoret eivät välillä oikein itsekään tiedä, mitä he ajattelisivat omista vanhemmistaan. Nuoret voivat ajatella, että vanhemmat ovat noloja ja häpeävät vanhempiaan. Kuitenkin ammattilaisen näkökulmasta nuorten elämässä taustalla on kuitenkin tarve turvalliseen “puskuriin” ja auktoriteettiin, jonka suojissa voi itsenäistyä turvallisesti ja kokeilla rajoja. Jos vanhempi ei aseta rajoja nuorelle, voi nuori joskus lähteä kokeilemaan liikaakin rajojaan.
On tärkeää, että vanhemmat puuttuvat nuoren asioihin ja asettavat rajoja, esimerkiksi kotiintuloajat, jotta nuoren rajojen kokeileminen olisi turvallista. Näin nuoren ei tarvitse ottaa liian isoa vastuuta itsestään ja hän saa luottaa siihen, että vanhempi tunnistaa, jos hän meinaa lähteä väärille teille. Tämä auttaa nuorta opettelemaan ottamaan itsestään vastuuta sopivasti.
Vanhemman on hyvä keskustella nuoren kanssa siitä, mitkä asiat nuorta somessa kiinnostavat. Some ei itsessään ole huono asia, mutta jotta se ei vaikuttaisi negatiivisella tavalla nuoren elämään, on tärkeää oppia rajaamaan sen käyttöä ja sisältöä niin, että se ei aiheuta ongelmia nuoren elämässä. Some ei saa myöskään ohjata arkirutiineja, vaan tuoda lisämukavuutta arkeen.
Äänekoskella nuoret voivat hakea apua elämän haasteisiin oppilashuollon palveluista, johon kuuluu kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Vanhemmat voivat hakea matalan kynnyksen tukea ja apua vanhemmuuteen myös perhekeskus Kerkästä, jossa on tarjolla mm. kotiapua, perheohjausta, lastenhoitoapua, ryhmätoimintaa, teemailtoja, keskustelumahdollisuuksia ja virkistäytymistä!
Perhekeskuksen toimintaa toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, perhetyö, neuvolan perheohjaus, sosiaalityö, nuorisotyö, Äänekosken seurakunta ja järjestötoimijat ovat mukana mahdollistamassa ryhmien ja tapahtumien toteutumisen.
Äänekosken oppilashuollon palvelut
Äänekosken perhekeskuksen palvelut
Äänekosken seurakunnan nuorisotyö
Ilmaise suuttumuksesi rakentavasti (SuTuHaKa)
Kuinka kohtaat suuttuneen (KuKiPaSo)
Nuoren tukeminen erityistilanteissa
Etsivä nuorisotyö tarjoaa apuaan 15-29 vuotiaille nuorille. Vaikka tuen ja avun tarve vaihtelee yksilöittäin, pääasiassa nuoret tarvitsevat tulevaisuustyöskentelyä, turvallista aikuista ja apua palveluviidakossa selviämiseen.
Äänekosken Etsivä nuorisotyö
Opiskelun haasteet
Opiskeluhaluttomuuden taustalla on aina jokin syy! Syy kannattaa selvittää yhdessä tai ammattilaisten kanssa. Joskus ensimmäinen auttava taho ei ole nuorelle paras, vaan tarvitsee useampia yrityksiä. Kannusta nuorta, mutta älä pakota. Kuuntele ja ole aidosti kiinnostunut! Opiskelupaikkoja ja aloja voi tutkia yhdessä, mutta myös koulusta voi pyytää lisätukea oikean alan valintaan. Näissä asioissa voi pyytää myös Etsivän nuorisotyön apua, joka voi yhdessä nuoren kanssa miettiä sopivaa alaa ja käydä tarvittaessa tutustumassa niihin. Jos oikeaa alaa ei löydy, niin välivuosi ei ole paras vaihtoehto. Muista Valma (ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) joko Äänekoskella tai Jyväskylässä. Myös muita vaihtoehtoja on olemassa.
Etsivässä nuorisotyössä ollaan koulupudokkuuden, koulukiusaamisen ja yksinäisyydenkin äärellä, ja ne ovat asioita, jotka näyttäytyvät nuorten elämässä. Parasta tukea vanhempi voi antaa nuorelle olemalla läsnä, kiinnostunut ja antamalla aikaa. Avoin keskusteluyhteys vanhemman kanssa kannattaa luoda jo lapsena, jotta kynnys kertoa omista asioista on matala myös nuorena. Pyydä apua, jos et tiedä miten toimia. Muista myös oma jaksaminen, sillä vanhemman hyvinvointi peilautuu myös nuoreen.
Nuoren syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä on myös vanhemmalla suuri rooli. Kuuntele, kehu ja kannusta! Ole läsnä lapselle ja anna aikaa. Jos jokin pienikin asia lapsen/nuoren elämässä mietityttää tai aiheuttaa huolen, ole ajoissa hakemassa tukea ja apua, tai jos joku muu lapsen/nuoren elämässä oleva henkilö havaitsee huolen, ota apu vastaan.
On hyvä vielä muistaa, että jos nuori valehtelee, käyttäytyy aiempaa poikkeavammin ja tuntuu salaavan jotain, on jokin todennäköisesti pielessä. Syy voilla olla jokin aiemmista aiheista tai päihteiden käyttö. Aina nuoren ärsyttävä käytös ei kuitenkaan johdu mistään vakavasta, vaan voi olla normaalin murrosiän tuomaa kapinaa. Muista silloin edelleen säännöt ja rajat, koska niillä luot nuorelle turvallisuuden tunteen ja pysyt edes vähän perillä nuoren asioista.
Nuoren itsenäistyminen
Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan helpottaa nuoren itsenäistymistä, varsinkin jos on vaikka edessä muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Omat pankkitunnukset ovat tärkeä asia: ilman niitä monen asian hoitaminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Opettele yhdessä nuoren kanssa jo ajoissa rahan käyttöä ja myös tarvittaessa kontrolloi sitä. Opetelkaa myös kotona siivousta, pyykin pesua, ruoan laittoa yms. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että nuori ei koe jäävänsä ”omilleen” vaikka kuinka reippaalta vaikuttaakin. Ole säännöllisesti yhteydessä, vaikka nuori väittää pärjäävänsä. Tee nuorelle selväksi, että olet käytettävissä, jos hän tarvitsee apua. Käy myös joskus nuoren luona kylässä, vaikka hän asuisi toisella paikkakunnalla!