image description

Uusperheet

Uusperheen perustamisen lähtökohdat ovat kaikilla erilaiset. Tutustuakseen on uuden pariskunnan välttämätöntä löytää kahdenkeskistä aikaa. Olisi kuitenkin hyvä, että lapset pyrittäisiin mahdollisuuksien rajoissa pitämään ainakin tutustumisvaiheen alussa suhteen ulkopuolella. 

Hillevi Suutala, perhe- ja psykoterapeutti, perhe- ja uusperheneuvoja

Lapsen näkökulmasta on erityisen kuormittavaa, jos vanhempien ”nyksät” ovat nopeasti perheessä mukana vanhempien eron jälkeen. Näissä tilanteissa olleet lapset kertovat myös tuntuneen raskaalta, jos vanhemman kumppani vaihtuu usein eikä tiedä voiko /uskaltaako kumppaniin kiintyä vai ei. Siksi lasten mukaanotto uuteen suhteeseen olisi hyvä tapahtua, kun suhde on vakaalla pohjalla. Yhteen muuttamista tulisi mahdollisuuksien mukaan miettiä vasta, kun koko perhe on rauhassa tutustunut toisiinsa. 

Vedä perheelle rajat

Uusperheen perustamisen yhteydessä on hyvä miettiä sitä, millaisia tapoja tässä uudessa perheessä yhdessä noudatetaan. Edellisissä perheissä on saattanut olla hyvin erilaisia käytäntöjä esimerkiksi lasten viikkorahan, siivouksen, matkojen, sukulaisten tapaamisten ja esimerkiksi kotitöiden jakamisen suhteen. Keskusteltavista aiheista voi koko perhe tehdä yhdessä listaa. Silloin kaikki voivat tuoda itselleen tärkeitä asioita esille ja kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Yhteinen malli ja keskustelut sekä sitovat uutta perhettä yhteen, että auttavat kiinnittymään yhteisiin tapoihin, eivätkä toimintatavat tunnu sanellulta mielivallalta. 

Uusperheessä asuessaankin lapselle on tärkeää saada pitää oma mielikuvansa muualla asuvasta tai poissaolevasta vanhemmastaan. Tätä mielikuvaa voi tukea esim. valokuvilla tai toisen vanhemman antamilla tärkeillä tavaroilla. Uusperhe on onnistunut jo hyvin, kun se ei uhkaa lapsen mahdollisuutta iloita poissaolevasta vanhemmasta ja kaivata tätä sekä pitää yhteyttä häneen. Uusperhe on erityinen silläkin tavalla, että lapselle tärkeimmät ihmissuhteet eivät välttämättä löydy uusperheen sisältä. Tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen voi olla vanhemmille iso mielensisäinen työ ja keskusteltava asia.  

Myös yhdessä sovittuja rajoja perheen lähipiiriin liittyen voi olla tarvetta vetää. Perheen muotoutumisen kannalta on tärkeää, ettei kodin sääntöihin vaikuteta ja asioihin puututa useasta suunnasta. Kodin tavat määrittelevät siellä asuvat. Yhteisistä käytännöistä lasten osalta exien ja nyksien on hyvä sopia selkeästi ja mahdollisuuksien mukaan suoraan, tarvittaessa keskusteluun apua hakien.

Hoida parisuhdetta

Uusperheessä eletään aikuisten ehdoilla. Heidän suhteensa on uusperheen lasten koti – eivät kodin seinät. 

Uusperhe tuo poikkeuksetta ratkaistavaksi vaikeita ja uusia asioita, jotka koettelevat parisuhdetta.  Siksi vanhempien on muistettava hoitaa suhdettaan. Silloin kun vanhemmat voivat hyvin, he jaksavat selvittää eteen tulevia asioita. Yhteinen aika ei välttämättä vaadi lähtemistä kodin ulkopuolelle. Makuuhuoneen oven voi välillä laittaa lukkoon ja ilmoittaa, että nyt aikuisten omaa aikaa. Mutta koputtaa saa, jos on hätätila. Parisuhde on perheen perusta, mutta kaikki perheenjäsenet on huomioitava, niin perheessä kokoaikaisesti asuvat, kuin siellä vierailevat lapset. 

Lapset hyväksyvät uuden perheen eri tavoin. Esimerkiksi murkkuikäisen odotukset ovat erilaisia kuin alle kouluikäisen. Kodin perustana on vanhempien keskinäinen ymmärrys, jonka pohtimiseen on käytettävä aikaa. Muuten murenee pohja pois. 

Luota vertaistukeen ja käytä ammattiapua ajoissa

Suomessa uusperheitä on reilu 50 000 ja lapsista yli 10 prosenttia elää näissä perheissä. Kokemusta, tutkimusta, ammattiapua ja hyvää vertaistukea on saatavissa monilla eri tavoilla. Ellei vertaistukea löydy lähipiiristä tai haluat pohtia asioita itsellesi vieraiden ihmisten kanssa, voit hakea ajatuksillesi peiliä esim. Suomen uusperheiden liitosta.  

Keskustelemalla vertaisten kanssa voivat muiden kokemukset tehdä omasta arjestasi normaalimman tuntuisen. Vertaistuki auttaa suhteuttamaan kokemuksia. Samassa tilanteessa elävät toimivat hyvänä peilinä ajatuksillesi, kokemuksillesi ja tunteillesi.  Saman kokeneet voivat auttaa myös erottamaan sen mikä liittyy uusperheen kysymyksiin ja mikä johtuu ehkä aivan jostain muusta. 

Erosta selviytyminen ja uusperheen muotoutuminen vievät aikaa

On syytä korostaa, että lapsen mielessä ero ja siihen liittyvät prosessit säilyvät tavalla taikka toisella koko eliniän. Asian ymmärtäminen on osa vanhemmuuteen liittyviä haasteita. Vanhemmat ovat saattaneet salata pitkäänkin avioeropäätöstä. Ero on saattanut tulla täysin varoittamatta, eikä lapsi esimerkiksi ymmärrä eron syitä. Kiistoihin, tavallisimmin esim. elatusmaksuriitoihin tai tapaamisoikeusväittelyyn mukaan joutuminen, on lapselle rankkaa.  

Muutostilanne perheessä voi aiheuttaa lapselle avuttomuutta ja masennusta.  Vanhemmat voivat olla omien riitojensa uuvuttamia koettaessaan rakentaa toimivaa perheen arkea. Niin lapsi kuin aikuinenkin tarvitsee tukea.  

On tärkeää pysähtyä miettimään, saako lapsi tarvitsemansa tuen eikä jää yksin.  Helpotusta tuo vanhempien avoimuus lasten tilanteessa tapahtuneista muutoksista.  

Kaikkien lasta lähellä olevien tahojen tulee tietää perhetilanteen muutoksesta. Lapsen reaktiot voivat näkyä esimerkiksi päivähoidossa ja koulussa. Näin lapsen käyttäytymisen muutosta voidaan ymmärtää paremmin ja tarvittaessa antaa tukea.  

”Varjele tapaa niin tapa varjelee sinua”, kertoo vanha viisaus. Voi käydä toisinkin. Tavasta ja tottumuksesta voi tulla elämää rajoittava kahle, josta on työlästä päästä vapaaksi.   

Uusperheen syntyessä ja sen eri vaiheissa on tärkeää pysähtyä miettimään, mitä eri tapoja ja tottumuksia vanhemmat ovat uuteen perheeseen tuomassa ja sovittamassa. Mistä syystä ne ovat tärkeitä. Esimerkkinä joulun viettoon liittyvät perinteet voivat aiheuttaa lähes ylipääsemättömiä riitoja.   

Samalla on tärkeää ymmärtää, että lapselle suojatekijöinä voivat olla esim. henkilökohtaiset tavarat ja muistot.  Oma fyysinen tila on tärkeä muuttuneessa tilanteessa.  

Roolien muutos saattaa olla vaikeaa. Tämä tarkoittaa, että lapsi hakee uudelleen paikkansa muuttuneessa tilanteessa. Lasten kesken voi syntyä kilpailua paikasta.  

Uusperheessä asuvien tai toisen vanhemman luota tulevien lasten yhdenmukaiseen kohteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suuri osa konflikteista syntyy jokapäiväisiä velvollisuuksia, pukeutumisesta ja kotitöistä. Tärkeää on välittää lapsille tasa-arvon, välittämisen ja huolenpidon kokemusta.  

Uusperheen lasten ja vanhempien välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Perheessä lapset joutuvat harjoittelemaan keskenään uudelleen erilaisia vuorovaikutustilanteita.  Näitä ratkoessaan, tarvittaessa vanhempien tuella, lapset myös lähentyvät ja tutustuvat.  

Riidoissa lapset huomaamattaan kehittävät valmiuksiaan tulevaa elämäänsä varten. Kyky tehdä kompromisseja säilyttäen omat rajat, on elämässä keskeistä oppimista. 

Suojaava verkosto voi löytyä lähipiiristä. Parhaimmillaan mummot ja papat, kummit, ystävät ja muut tärkeät ihmiset voivat löytää uuden tärkeän roolinsa.  

Perhemuodosta riippumatta tärkeintä kasvatuksessa on rajojen asettelun ja välittämisen yhdistelmä. Rajat ja rakkaus, jonka lapsi kokee, on suoja vaikeassakin tilanteessa. 

Mistä hakea apua, jos uusperhekuvio aiheuttaa haasteita?

 

  • Äänekosken lapsiperheiden palveluohjaaja, puh. 0400 115651 

  • Perheneuvola Osoite: Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski. Puh. 020 632 2168 Perheneuvolan puhelinpäivystys ja neuvonta antaa keskusteluapua ja ottaa vastaan ilmoittautumisia (ajanvaraus) ke klo 9 –11    

  • Kirkon perheasiain neuvottelukeskus, Matarakatu 1, 40100 Jyväskylä. Puh. 044 7747052. Ajanvaraus ti, ke ja pe klo 12-14.30, p. 044 774 7052, vastaanotto Äänekoskella. 

  • Uusperheiden liitolla on chat-palvelu kerran kuussa, jossa voit nimettömänä osallistua keskusteluun toisten uusperhekysymyksiä pohtivien kanssa. Samoilta sivuilta löytyy myös maksuton neuvontapuhelin, sekä mahdollisuus teams-neuvotteluun perhe- ja pariterapeuttien sekä uusperheneuvojien kanssa. Lue lisää

  Takaisin