image description

Avioeroprosessi

Avioerossa on monta eri vaihetta ja näkökulmaa, jotka pitää huomioida. Tästä löydät tietoa siitä, kuinka avioero käytännössä etenee ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon.

Avioeroa haetaan jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudesta. Eroa voi hakea yksin tai puolison kanssa. Eron syytä ei tarvitse ilmoittaa hakemuksessa eikä toinen puolisoista voi estää eroon tuomitsemista. 

Erohakemus toimitetaan käräjäoikeuteen postitse, suomi.fi -viestillä tai viemällä se toimipisteeseen. Äänekoskelaiset toimittavat hakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeuteen.  

Avioero on kaksivaiheinen. Ensimmäisen hakemuksen jättämisestä seuraa kuuden kuukauden harkintavaihe. Harkintavaiheen jälkeen on kuusi kuukautta aikaa hakea varsinaista avioeroa tai hakemus raukeaa. Harkintavaiheen jälkeen tehdään uusi hakemus, joka toimitetaan käräjäoikeuteen. 

Mikäli pari on asunut viimeiset kaksi vuotta erillään, voidaan ero myöntää ilman harkinta-aikaa. 

Avioerohakemuksesta peritään käsittelymaksu, jonka summa on ensimmäisessä vaiheessa 200 euroa ja toisessa vaiheessa 100 euroa. 

Mitä kaikkea erossa on huomioitava?

Erotessa on paljon erilaisia asioita, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Tästä löydät tietoa siitä, mitä kaikkea täytyy huomioida.

Lapsiin liittyvät asiat

1. Huoltajuus

Kun eronneella pariskunnalla on lapsia, on päätettävänä ja järjesteltävänä myös lapsiin liittyviä asioita. Lasten kohdalla erossa täytyy miettiä ensin huoltajuuden jakautuminen; jääkö lapsista voimaan yhteishuoltajuus vai tahtooko toinen huoltajista yksinhuoltajuuden. Yksinhuoltajuudella tarkoitetaan sitä, että lapsella on vain yksi huoltaja, joka voi yksin tehdä lasta koskevat päätökset. 

2. Asuminen ja tapaamiset

Mikäli päädytään yhteishuoltajuuden jatkumiseen, on mietittävä lapsen asumiseen liittyviä asioita. Lapsi voi asua vuoroin kummankin vanhemman luona, mutta lapsen virallinen koti täytyy olla ilmoitettuna maistraattiin jommankumman huoltajan luokse. Huoltajat voivat kuitenkin keskenään sopia vuoroasumisesta tai muista lapsen tapaamiseen liittyvistä asioista. 

3. Elatusasiat

Vanhemmat ovat elatusvastuussa lapsestaan siihen saakka, kunnes tämä täyttää 18. Elatusvastuu säilyy myös silloin, kun vanhemmat eroavat. Elatusapu määräytyy maksettavaksi usein sille vanhemmalle, jonka luona lapset eivät asu säännöllisesti. Elatusavun tarkoitus on kuitenkin tasata vanhempien tuloja, joten myös lähivanhempi voidaan velvoittaa maksamaan toiselle elatusapua. Elatusavun summa määräytyy muun muassa kummankin vanhemman varallisuuden ja työtilanteen mukaisesti.  

Vanhemmat voivat sopia elatuksesta keskenään suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempien keskinäistä sopimusta ei voida kuitenkaan panna käytäntöön pakkotoimin, kuten ulosoton kautta, vaan tällöin on oltava sosiaalilautakunnan, kuten lastenvalvojan, vahvistama. 

4. Sopimukset

Edellä mainitut asiat voidaan sopia vanhempien kesken, mutta usein sopimukset vahvistetaan lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja työskentelee Äänekosken sosiaalityön perheoikeudellisissa palveluissa. Lue lisää

Lapseen liittyvien asioiden sopimisen tueksi vanhemmat voivat myös tehdä yhteisen vanhemmuussuunnitelman. Suunnitelma ei ole virallinen dokumentti, mutta voi olla avuksi lasten asioista sopiessa. Suunnitelma selkiyttää keskinäistä työnjakoa. Löydät suunnitelman täältä .

5. Riitautuminen

Joskus vanhemmat eivät kykene sopimaan yhdessä lapsen huoltoon liittyviä asioita tai niistä on paljon erimielisyyksiä. Tällöin vanhemmat voivat hakeutua perheasiainsovitteluun, jota järjestää kunta tai jokin muu taho. Äänekoskella sovitteluja järjestää perheneuvolan perhesovittelu sekä seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus (katso yhteystiedot sivun alalaidasta). 

Mikäli sovittelussakaan ei saada sopimusta aikaiseksi, voidaan päätöstä hakea käräjäoikeudesta. Käräjäoikeuden päätös voidaan hakea myös samalla, kun avioerohakemus tehdään tai sen voi jättää myöhemmin lapsen asuinpaikan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudesta voi hakea päätöksen, joka koskee lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta.  

Aluksi käräjäoikeus kutsuu vanhemmat valmisteluistuntoon. Mikäli asiat eivät selviä valmistelussa, käräjäoikeus voi pyytää sosiaalityöntekijöitä tekemään selvityksen perheen tilanteesta käymällä vanhempien kotona sekä hankkimalla tietoja muilta viranomaisilta.  

Tämän jälkeen käräjäoikeus kutsuu vanhemmat pääkäsittelyyn, jossa annetaan päätös riitaa koskevassa asiassa.  

Oikeudenkäynti on kallis ja raskas prosessi, ja sen voi myös keskeyttää käräjäoikeuden sovittelua varten. Sovittelussa on paikalla perheasioihin perehtynyt tuomari sekä erityisavustaja, joka on perheen ja lapsen kehityksen asiantuntija ja se on vapaamuotoinen keskustelu, jossa pyritään saamaan sopimus, jonka sovittelija vahvistaa.  

Sovittelua voi hakea kumpi tahansa vanhemmista ja se tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudesta voi saada myös hakemuspohjia, jotka toimivat hakemuksen apuna.  

Yhteisen omaisuuden jakaminen

Avioeron jälkeen puolisoiden omaisuus on jaettava eli ositettava mikäli avioehtoa ei ole tehty. Mikäli avioehtosopimus on tehty, siinä on määritetty, kuinka omaisuus jakautuu eron sattuessa. Muulloin omaisuus jaetaan yleensä tasan puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. 

Puolisot voivat päättää omaisuuden jakamisesta keskenään, mutta mikäli tämä ei onnistu, voidaan se tehdä myös pesänjakajan avustuksella. Pesänjakoa haetaan oman kotipaikkakunnan käräjäoikeudesta hakemuksella. Kun hakemus on käsitelty, käräjäoikeus määrää tyypillisesti asianajajan suorittamaan pesänjaon. Se puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, joutuu yleensä maksaan tasinkoa toiselle puolisolle. 

Ositus voidaan tehdä heti, kun avioero on astunut vireille. Puolisoiden ei siis tarvitse odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan loppumista ennen omaisuuden jakoa. 

Asuminen

Avioeropäätöksen jälkeen puolisot voivat vielä jatkaa asumista yhdessä tai muuttaa saman tien erikseen. Erikseen muutettaessa tulee muistaa tehdä osoitteenmuutos sekä uudet käyttöliittymäsopimukset, kuten sähkö, vesi ja netti. Myös mahdolliset vakuutukset tulee tehdä kummankin nimiin. Avioeron yhteydessä voi myös tarkistaa, onko oikeutettu esimerkiksi asumistukeen tulojen pudotessa puolison poismuuton myötä.

Mikä parilla on yhteisomistuksessa oleva asunto, on päätettävä mitä sen kanssa tehdään. Toinen voi jäädä asumaan siihen, mutta on kuitenkin hyvä huomata, että elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan säilyy aina avioerotuomioon saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiseen tai puolison omistamaan kotiin asuvalle jäävältä ei voida vaatia korvausta asumisesta yhteisessä kodissa. Kun avioero on astunut voimaan, voi asunnon omistaja vaatia asumiskorvausta, myös silloin kun puoliso jää yhteiseen kotiin asumaan. 

Toinen puolisoista voi myös lunastaa yhteisomistuksessa olevan kodin, mikäli hänellä on mahdollista selviytyä lainasta ja muista kuluista yksin. Mikäli ei, asunto myydään. Myynnistä saaduilla rahoilla maksetaan jäljelle jäänyt asuntolaina ja loput käytetään omaisuuden ositukseen. 

Riitautuminen

Toisinaan tilanne on niin tulehtunut, että asioiden sopiminen yhdessä on mahdotonta. Yhdessä sovittavia asioita on kuitenkin pakko tehdä, joten tällaisiin tilanteisiin on saatavilla apua. 

Sekä perheneuvolan tarjoama perheasioiden sovittelu että seurakunnan perheasianneuvottelukeskus tarjoavat keskustelu- ja sovitteluapua eroprosessin kaikissa vaiheissa. Tulehtuneessa tilanteessa perheen ulkopuolinen taho voi auttaa pohtimaan erilaisia käytännön ratkaisuja ja sitä, kuinka ratkaisut vaikuttavat jokaisen perheenjäsenen elämään. Sovittelut ovat kaikille ilmaisia palveluja ja niihin voi ottaa yhteyttä missä tahansa eroprosessin vaiheessa. 

Lue lisää perheneuvolan tarjoamasta perheasioiden sovittelusta täältä ja seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamasta tuesta täältä.

Mikäli puolisot eivät kykene keskenään sopimaan asioista lainkaan, voi käräjäoikeuden kautta tehdä vaatimuksen seuraavista asioista:

  • yhteiselämän lopettamisesta (käräjäoikeuden määräys erilleen muuttamisesta)
  • lasten huoltajuus- ja tapaamisasioista
  • elatusasioista
  • pesänjaosta

Muistilista eroavalle:

  • Yhteisiin lapsiin liittyvät sopimukset; huoltajuus, asuminen, elatus, tapaaminen
  • Vanhemmuussopimus
  • Vakuutukset ja lainat
  • Säästöt ja sijoitukset
  • Lasten pankkiasiat
  • Muut sopimukset ja liittymät, kuten sähkö, vesi, puhelin, Netflix
  • Osoitteenmuutos
  • Yhteiset pankkitilit ja -kortit
  • Yksinhuoltajakorotuksen hakeminen lapsilisään ja muihin mahdollisiin tukiin
  • Ole itsellesi armollinen ja muista, että eroa on lupa surra
  • Apua on saatavilla, hae sitä rohkeasti!

Tarpeellisia yhteystietoja:

  • Perheasioiden sovittelu:
    Äänekosken Perheneuvola 
    Keskusteluapua ja ajanvaraukset arkisin klo 10-11
    p. 040 139 5968

    https://hyvaks.fi/asiointi/aanekosken-perheneuvola-ajanvaraus

  • Seurakunnan perheasianneuvottelukeskuksen vastaanotto Äänekoskella: Vellamonkatu 1 a
    Ajanvaraukset ke ja pe 12-14.30
    044 774 7052
    Palvelu on maksuton ja koskee myös niitä perheitä, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä.  

Lähteinä käytetty: 
Finlex: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 

Hyödyllisiä linkkejä:

THL Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen  

THL Lapsen elatus  

Oikeus.fi: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia    

Oikeus.fi: Avioeroprosessi 

Suomi.fi-sivusto: Tietoa erosta 

 Takaisin